Graniittilouhimoiden sivukiven käyttö unohdettu

- Graniittisen sivukiven käyttö on kokonaan unohdettu maa-aineksen ottoon ja kivimateriaalin riittävyyteen liittyvässä keskustelussa. Ympäristön kannalta on suositeltavaa käyttää hyödyksi kalliosta jo irrotettua ainesta uusien kallioalueiden sijasta. Myös kansantaloudellisesti on järkevää käyttää sivukiveä, sanoi Kiviteollisuusliiton toimitusjohtaja Pekka Jauhiainen Kiviteollisuusliiton liittokokouksessa torstaina Lappeenrannassa

Lappeenrantaan liittokokoukseensa kokoontuneet kiviyrittäjät peräänkuuluttivat yhteistyötä kiviteollisuuden, kiviainesten käyttäjien ja erityisesti maankäytön suunnittelijoiden välillä. Sivukivi on liian arvokas materiaali unohdettavaksi kiviaineshuollon yhteydessä.

Materiaalina sivukivi on ympäristön kannalta kelvollista raaka-ainetta. Se on koostumukseltaan samaa materiaalia kuin louhinnan päätuotekin, esim. graniittia ja vuolukiveä. Luonnonkiven louhintamenetelmä on puhtaasti mekaaninen, minkäänlaista kemiallista prosessia siihen ei liity, eikä mitään luonnolle vieraita aineita lisätä sivukiveen, muistutti liittokokouksessa puhunut professori Olavi Selonen.

Sivukivä tie- ja vesirakentamiseen

Viime vuosien aikana yritykset ovat panostaneet voimakkaasti sivukiven käytön kehittämiseen. Sivukiveä voidaankin käyttää moniin kohteisiin esim. tie-, ympäristö-, ja vesirakentamisessa. Sivukiven käytön suurimpana haasteena ovat kuitenkin tuotantoalueiden sijainnista johtuvat korkeat kuljetuskustannukset.

VTT:n äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan graniittilouhimoiden sivukivi soveltuu hyvin teiden päällysteisiin taajama-alueilla, jossa liikennemäärät ovat huomattavasti pienempiä kuin suurilla valtateillä. Sivukiviä hyödyntämällä on mahdollista säästää 2 - 2,5 euroa / tonni eli noin 30 - 35 % päällysteiden kiviainesten hankintakustannuksista, kertoo VTT:n tutkimus.

- Hyötykäyttövaatimus ei saa aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia toiminnanharjoittajille. Pikemminkin on pyrittävä yhteistyöhön viranomaisten, kiviteollisuuden ja kiviainesten käyttäjien välillä. Viranomaisten tulee lisäksi harkita erilaisia sivukiven käyttöä lisääviä ohjaavia keinoja, esim. alueiden käytön tarkoituksenmukaisempaa suunnittelua tai subventioita, Selonen arvioi.

Oikeudellisesti jätettä

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on päättänyt, että kivenlouhinnan sivukivi on oikeudellisesti jätettä. Päätös koskee koko EU:n aluetta. Päätös merkitsee yritysten kannalta vähintäänkin byrokratian kasvua. Seuraukset tulevat kohdistumaan ensisijassa louhinnan ympäristölupaehtoihin. Toisaalta sivukiven jätteeksi määrittely antaa Selosen mukaan uuden lähtökohdan sivukiveen liittyvälle kehitystyölle, sillä hankkeet tulevat tästä lähtien kuulumaan jätteiden hyödyntämiskategoriaan.

Soravarannot ehtymässä

Maa-aineksen ottoon ja kivimateriaalin riittävyysongelmiin haetaan jatkuvasti uusia ratkaisuja. Harjualueiden soravarannot ovat ehtymässä. Lisäksi harjujen soranottoalueet sattuvat yksiin arvokkaiden pohjavesialueiden kanssa. Myös tästä syystä kalliokiviaineksen käyttö on ajankohtaista. Kiviainesta käytetään Suomessa noin 90 miljoonaa tonnia vuodessa. Siitä kalliokiviaineksen osuus on noin 40 milj. tonnia.

Louhimoiden sivukiveä murskataan jo nyt monella paikkakunnalla, kuten Vehmaalla, Mäntsälässä, Liedossa ja Kotkassa. Esimerkiksi Taivassalossa ja Vehmaalla on varastoituna noin 16,5 milj. tonnia graniittisivukiveä. Turun alueen kulutus vuonna 2000 oli n. 2,7 milj. tonnia ilman tienrakentamisesta saatavaa ainesta, joten sivukivi riittäisi useammaksi vuodeksi Turun alueen kiviaineshuoltoon.

Lisätietoja antaa Kiviteollisuusliiton toimitusjohtaja Pekka Jauhiainen