
finstone.fi | pikalinkit
SivukarttaTiedotteet
• 2011
• 2010
• 2009
• 2008
• 2007
• 2006
• 2005
• 2004
• 2003
• 2002
Kuvapankit
• Sisätilat
• Julkisivut
• Ympäristökivi
• Kivilajit
• Muistomerkit
• Louhimokuvat
• Kuvasarja louhimolta
• Kuvasarja Vuosaaren Aurinkolahdelta
Julkaisuja
• Luonnonkivikäsikirja ja Kivestä läpi aikain -teos
• Kaivannaisteollisuus
– yhteiskunnan kivijalka
• Luonnonkivituotannon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset
• Luonnonkiven louhinta ja sen vaikutus ympäristöön
• Tekninen tiedote 1:
Keittiötasojen laatuohje
• Tekninen tiedote 2: Suomalaiset luonnonkivimateriaalit
päivitetty: 05.04.2011 8:59
(PRESSI.COM 05.11.2002) Graniittinen sivukivi on arvokas raaka-aine. Uusimpien tutkimusten mukaan se kelpaa myös teiden päällysteisiin erityisesti kaupunkiolosuhteissa. Sivukiviä murskaamalla säästetään sekä luonnonvaroja että murskauskustannuksia.
- Graniittisen sivukiven käyttö on kokonaan unohdettu maa-aineksen ottoon ja kivimateriaalin riittävyyteen liittyvässä keskustelussa. Ympäristön kannalta on suositeltavaa käyttää hyödyksi kalliosta jo irrotettua ainesta uusien kallioalueiden sijasta. Myös kansantaloudellisesti on järkevää käyttää sivukiveä, sanoo Kiviteollisuusliiton toimitusjohtaja Pekka Jauhiainen.
- Tarvitaan yhteistyötä kiviteollisuuden, kiviainesten käyttäjien ja erityisesti maankäytön suunnittelijoiden välillä. Sivukivi on liian arvokas materiaali unohdettavaksi kiviaineshuollon yhteydessä.
Rakentamiseen tarkoitetulle luonnonkivelle on tiukat laatuvaatimukset, minkä seurauksena tuotannon yhteydessä syntyy sivukiveä. Graniittilouhimoiden sivukivi on kuitenkin samaa ainesta kuin varsinainen päätuote, eikä louhintaan liity kemiallisia prosesseja. Sivukiven varastointi ei kuormita ympäristöä, sillä sivukivi on puhdas luonnonmateriaali, josta ei liukene mitään haitallisia ainesosia ympäristöön. Kivilouhimot eivät myöskään sijaitse pohjavesialueella.
Maa-aineksen ottoon ja kivimateriaalin riittävyysongelmiin haetaan jatkuvasti uusia ratkaisuja. Harjualueiden soravarannot ovat ehtymässä. Lisäksi harjujen soranottoalueet sattuvat yksiin arvokkaiden pohjavesialueiden kanssa. Myös tästä syystä kalliokiviaineksen käyttö on ajankohtaista. Kiviainesta käytetään Suomessa noin 90 miljoonaa tonnia vuodessa. Siitä kalliokiviaineksen osuus on noin 40 milj. tonnia.
Louhimoiden sivukiveä murskataan jo nyt monella paikkakunnalla, kuten Vehmaalla, Mäntsälässä, Liedossa ja Kotkassa. Esimerkiksi Taivassalossa ja Vehmaalla on varastoituna noin 16,5 milj. tonnia graniittisivukiveä. Turun alueen kulutus vuonna 2000 oli n. 2,7 milj. tonnia ilman tienrakentamisesta saatavaa ainesta, joten sivukivi riittäisi useammaksi vuodeksi Turun alueen kiviaineshuoltoon.
Viimeiset kymmenen vuotta suomalainen kiviteollisuus on panostanut voimakkaasti sivukiven tuotekehitykseen ja sen käyttömahdollisuuksiin. Sivukiven käytön suurin haaste on tänä päivänä logistinen. Louhimot sijaitsevat usein kaukana kiviaineisten käyttöpaikoista, mikä nostaa kuljetuskustannuksia.
Murskauksen lisäksi sivukiviblokkeja voidaan käyttää esim. vesirakentamisen yhteydessä aallonmurtajissa, satamarakennelmissa, jokien pengerryksissä ja vesipuhdistuspadoissa. Myös ns. ympäristörakentaminen - muurit, äänivallit, piharakennelmat, katu- ja jalkakäytävien kivetys - on viime vuosina lisääntynyt. Luonnonkivitoimialan kokonaisliikevaihdosta noin 10 % tulee jo nyt ympäristökivistä, ja sen osuus on kasvussa.
VTT:n äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan graniittilouhimoiden sivukivi soveltuu hyvin teiden päällysteisiin taajama-alueilla, jossa liikennemäärät ovat huomattavasti pienempiä kuin suurilla valtateillä. Tällaisia kohteita ovat mm. asuntokadut, pysäköintialueet, huoltoliikenteen väylät, jalkakäytävät, pyörätiet ja puistotiet. Sivukiviä hyödyntämällä on mahdollista säästää 2 - 2,5 euroa / tonni eli noin 30 - 35 % päällysteiden kiviainesten hankintakustannuksista. Kuljetuskustannukset mukaan lukien säästöt voivat olla suuremmat, joten paikallisesti voidaan saada aikaan merkittäviä kustannussäästöjä, kertoo VTT:n tutkimus
Lisätietoja antaa Kiviteollisuusliiton toimitusjohtaja Pekka Jauhiainen