Suomen Kivikeskus

Lehdistötiedote 13.1.2009

NÄKYMIÄ KEISARIEN SUOMEEN:
JUHLANÄYTTELY SUOMEN KIVIKESKUKSESSA

200-vuotisjuhlanäyttelyn taustaa

Suomen Kivitutkimussäätiön järjestämä 200-vuotisjuhlanäyttely Keisarien aika Suomessa täydentää Kivikeskuksen juhlanäyttelyiden sarjaa. Tätä edeltäviä huomattavia juhlanäyttelyitä ovat olleet Dalin satavuotisjuhlanäyttely, design-juhlavuoden Wirkkala, Sarpaneva ja Tapper -näyttely sekä viimeisimpänä Fabergé -näyttely, johon kävi tutustumassa yli 25 000 maksanutta asiakasta.

Tämänvuotisen näyttelyn tavoitteena on esitellä Suomen historiaa vuosien 1809–1917 välisenä aikana, jolloin Suomi siirtyi suuriruhtinaskunnasta itsenäiseksi valtioksi. Näyttelyn toisena tavoitteena on antaa kuva siitä, kuinka suuret investoinnit, kuten Saimaan kanava ja rautatieverkoston rakentaminen, nostivat Karjalan, Kainuun ja Savon ”savupirttikansan” rannikkomaakuntien tasolle talouden ja koulutuksen alueilla. Aleksanteri I:n mukaan nimetty yliopisto Helsingissä loi pohjaa tulevan itsenäisen Suomen henkiselle ja taloudelliselle sivistykselle.

Suurhankkeet ja Itä-Suomen nousu

Näyttelyn alkuosan osastoissa esitellään keisareita suomalaisesta näkökulmasta. Keisareiden ohella näyttelyssä nostetaan esille kulloisenkin keisarin aikakauden huomattavimmat suomalaiset suurmiehet. Erityinen huomio kiinnittyy nuorena keisariksi nousseen Aleksanteri I:n toimintaan, jonka merkitys oli ratkaiseva 1800-luvun Suomelle. Näyttelyssä kerrotaan Aleksanteri I:n Suomi-innostuksesta: keisarin tekemä suuri kiertomatka Suomeen vuonna 1819 kohdistui monien muiden seutujen ohella myös Karjalaan, Savoon sekä Ouluun ja Kainuuseen. On todennäköistä, että kyseinen kiertomatka toimi pontena myös Saimaan kanavan rakentamishankkeelle.

Näyttelyssä esitellään Suomen kehityksen kannalta merkittävää rautatieverkoston rakentamista näyttelyn yhteistyökumppanin, Suomen Rautatiemuseon, materiaalin avulla. Kanavamuseon ja Tiehallinnon näyttelyesineistöt rakentavat kuvaa suurhankkeista, joita varjostivat paitsi harvaan asutun erämaan asettamat haasteet, myös nälänhätä.

Teollisuuden osalta näyttelyssä on nostettu esille suomalaisen kiviteollisuuden rooli Pietarin rakentamisessa. 1890-luvulla alkoi myös vuolukiven teollinen tuotanto Juuassa. Saimaan kanavan merkitys kiviteollisuuden menestykselle oli keskeinen. Joensuuhun ja Kuopioon keskittyi merkittäviä laivanvarustaja- ja kauppiassukuja.

Katsauksia keisariajan tapahtumiin ja tunnelmiin näyttely luo moninaisen materiaalin avulla: esillä on mm. valokuvien ja karttojen ohella erilaisia koruja, tekstiilejä ja käyttöesineitä.

Kuten näyttely osoittaa, on Suomea rakennettu sisulla, voimalla ja viisaudella jo 200 vuoden ajan. Näyttely sijoittuukin ajankohtaan, jossa sen rohkaisevalle sanomalle on aivan erityinen tarve.

Lisätietoja:
Reijo Vauhkonen, teollisuusneuvos, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kivitutkimussäätiö,
puh. 0400 373 705, Leena Mustonen, yhteyspäällikkö, Suomen Kivikeskus, puh. 0207 636 602, leena.mustonen@kivikeskus.com, www.keisarienaika.fi, www.kivikeskus.com

Tilaisuuden kuvamateriaali on ladattavissa ilmaiseksi osoitteista www.kivikeskus.com/kuvapankki.html ja keisarienaika.fi. Kuvat ovat painokelpoisia ja vapaasti käytettävissä.