
finstone.fi | pikalinkit
Sivukarttapäivitetty: 19.11.2010 8:19

Kaupunkien kivirakentamisessa kiven käyttö on muuttunut selkeästi entisaikoihin verrattuna. Ennen kiveä käytettiin massiivisina kivirakenteina, nyt lähinnä verhoilumateriaalina, sanoo kaupunkien kivirakentamiseen perehtynyt Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston päällikkö Lauri Jääskeläinen.
Tässä "toisen sukupolven" kiviosaamisessa moni asia on jouduttu opettelemaan kantapään kautta. Pintakiven järeyteen ja laatuun on usein kohdistunut luultua kovempia vaatimuksia.
Hyvänä esimerkkinä tällaisesta Jääskeläinen kertoo Helsingin Kluuvikadun kiveyksen epäonnistumisesta.
Yleinen mielikuva lienee, että luonnonkiven käyttöä on vaikea lisätä julkisessa rakentamisessa kustannusten takia. Luulo ei ole tiedon väärti tässäkään asiassa.
Jääskeläinen toteaa, ettei luonnonkivi ole monessa kohteessa lainkaan kallis ratkaisu. Esimerkiksi katujen pinnoitteena, reunusmuureissa, talojen julkisivuissa ja muilla pystypinnoilla sekä rakennusten sisätiloissa luonnonkivi on Jääskeläisen mukaan usein täysin kilpailukykyinen sekä ulkonäköä että hintaakin ajatellen. Kustannuksissa on huomioitava, että kovaan kulutukseen on joka tapauksessa valittava laadukkaita materiaaleja. Hankintahinnaltaan kaikkein halvimmat pintaratkaisut putoavat tällöin joka tapauksessa pois pelistä.
– Luonnonkiven kustannustehokkuutta on samalla tukemassa kivipintojen edulliset huoltokustannukset.
Tämä ei silti tarkoita, että luonnonkivi olisi vääjäämättä lisäämässä osuuttaan kaupunkirakentamisessa. Kivi joutuu vastaisuudessakin kilpailemaan monien muiden materiaalien kanssa, joiden piirissä tehdään myös tiivistä tuotekehittelytyötä. Jääskeläinen toteaakin pallon olevan nyt kiveä jalostavilla yrityksillä.
– Kivialan yritysten on nyt kehiteltävä tuotteita, jotka pystyvät vastaamaan entistä paremmin juuri kaupunkirakentamiselle tyypillisiin haasteisiin.
– Kivi joutuukin kaupungin keskellä todella kovaan paikkaan. Pintoihin kohdistuu usein erittäin kova mekaaninen rasitus raskaitten ajoneuvojen ja työkoneitten takia. Tämän lisäksi Suomen ilmasto lienee rakentamista ajatellen pahinta mitä planeettamme voi tarjota. Kuvaan kuuluvat suuret lämpötilavaihtelut, märkä ilmasto sekä alati toistuvat veden sulamis- ja jäätymissyklit.
– Vaakapinnoissa on huomioitava samalla se, ettei pinta saa olla märkänäkään liukas minkä lisäksi pintoja on pystyttävä puhdistamaan tehokkaasti.
TEKSTI: HEIKKI JAAKKOLA
KUVA: TIMO PORTHAN