Helsingin Musiikkitalo eheyttää alueen maisemaa ja tuo oman vahvan suomalaisen identiteettinsä Finlandiatalon sekä Eduskuntatalon läheisyyteen. Valmistuttuaan se on kuin portti merkittävien rakennusten keskellä. Tässä lähtökohdassa on ollut tärkeää, että rakennusmateriaalina on käytetty suomalaista luonnonkiveä, sanovat Tuomo Hahl, Pekka Mesimäki sekä Marko Kivistö.
Ainutkertainen rakennusprojekti on aikataulussaan
Musiikkitalon rakentamiskustannukset selviävät tarkasti vasta talon valmistuttua johtuen projektinjohtourakkamuodosta ja välttämättömistä lisä- ja muutostöistä. Projektinjohtourakassa on vielä kilpailuttamatta noin 7,5 miljoonan euron edestä aliurakoita ja noin 1,5 miljoonan euron arvosta kiinto - kalusteiden ja opasteiden sivu-urakoita. Näiden hankintojen onnistuminen vaikuttaa vielä paljon loppukustannuksiin. Näin kertoo johtava asiantuntija ja arkkitehti Tuomo Hahl Senaattikiinteistöistä.
- Tämän hetkinen kustannusennuste on 160 miljoonaa euroa. Musiikkitalon kesällä 2008 tehdyn rakentamispäätöksen mukainen kustannusarvio ja –tavoite oli 140 miljoonaa euroa, toteaa Senaatti-kiinteistöistä johtava asiantuntija ja arkkitehti Tuomo Hahl.
Tuomo Hahl kertoo, että Musiikkitalon rakennuttaja on KOY Helsingin Musiikkitalo, jonka omistavat Senaattikiinteistöt, Helsingin kaupunki ja Yleisradio Oy. Omistajat rahoittavat rakentamisen ja maksavat vastikkeiden muodossa talon ylläpitokustannukset. Käyttäjät maksavat toimintakustannuksensa ja Sibelius-Akatemia maksaa käyttämistään tiloista pääoma- ja ylläpitovuokraa Senaatti-kiinteistöille. Kaupunki perii myös sisäistä vuokraa Helsingin kaupunginorkesterilta. Radion Sinfoniaorkesterin toiminta- ja tilakustannukset maksaa suoraan Yleisradio Oy.
Merkittävä lahjoitus
- Kiinteistöyhtiön osakkaat rahoittavat kukin valitsemallaan tavalla rakentamisen. Lisäksi ruotsinkieliset säätiöt ovat tehneet merkittävän 5 miljoonan euron lahjoituksen Sibelius-Akatemian tilojen rakentamiseen. Voidaan kuitenkin sanoa, että viimekädessä pääosa on julkista rahoitusta, toteaa Hahl.
Toiminnan rahoitus tulee pääasiassa julkiselta taholta. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on Sibelius-Akatemian päärahoittaja, Helsingin kaupunki Helsingin kaupunginorkesterin päärahoittaja ja Yleisradio Oy Radion Sinfoniaorkesterin päärahoittaja.
Projekti vastaa odotuksia
Tuomo Hahlin mukaan ainutkertainen ja monimutkainen rakennusprojekti on onnistuttu pitämään hyvin aikataulussa ja budjetin ylitys on tämän hetkisen kustannusennusteen mukaan maltillinen, vaikka arkkitehtonisissa ja materiaalivalinnoissa ei ole tyydytty keskinkertaisiin valintoihin. Rakentamisen laatutaso tähän mennessä on erinomainen ja monipolvisen suunnittelu- ja rakentamisprosessin jälkeen kaupungin keskustaan ollaan saamassa toiminnallisesti ja laadullisesti paikan arvoa vastaava kokonaisuus.
Tietopankki musiikkitalosta
Työtämme helpottaa, kun saamme yhtenäiseen tiedostoon kattavan informaation koko rakennuksesta. Tuotemallintaminen koskee koko Musiikkitaloa ja kokoaa sen tietopankiksi, arkkitehti Marko Kivistö sanoo.
LPR -arkkitehdit Oy voitti Musiikkitalon suunnittelukilpailun vuonna 1999-2000. Arkkitehti Marko Kivistö LPR-arkkihtehdeistä kertoo, että, nimimerkki oli "a mezza voce".
- Se on musiikkitermi ja tarkoittaa hiljaisella äänellä. Kaupunkikuvallisena ratkaisuna tämä lähestymistapa hankkeeseen ilmenee paikan lähtökohdista toimimista. Ympäröivät rakennukset ovat sommittelun lähtökohtia ja ne on otettu kokonaissuunnitelmassa erittäin voimakkaasti koko teoksen osaksi. Suunnitelma on uuden syntyvän puiston viimeinen palanen Mannerheimin tien varrelle. Tämä läsnäolo ja huomioonottaminen näyttäytyvät hankkeessa muissakin suunnitteluratkaisuissa ja ennen kaikkea tulevassa toiminnassa, jolle suunnitelma jättää riittävästi tilaa, kertoo Marko Kivistö.
Hän jatkaa, että hankkeen kaupunkikuvallinen ratkaisu on lähes täysin muuttumaton, joka osaltaan kertoo jo siitä, että ratkaisu tulee tällä tasolla kestämää aikaa. Tehdyt muutokset ovat toiminnallisia ja teknisiä.
- Ne eivät ole kovin suuria, mutta pyritty toteuttamaan niin, että toiminnallisesti saadaan nykyajankin tarpeita vastaavat tilat, hän lisää.
Ympäröivät rakennukset ovat sommittelun lähtökohta.
Tuotemallipohjainen suunnittelu
- Hanke on pitkälle tuotemallipohjaisesti suunniteltu, mikä on lähinnä erikoistoimintansa ja laajuutensa näkökulmasta poikkeuksellista. Suunnittelumenetelmiä on kehitetty vastaamaan monipuolisia tarpeita, jotka palvelevat muun muassa urakoitsijaa ja jatkossa käytön aikana käyttäjää. Suunnittelu - puolella merkittävin hyöty on tullut monimuotoisen pääsalin suunnittelun muodossa. Mallintamismenetelmiä hyödyntämällä rakentamista ja akustiikan suunnittelua on voitu hyvin toteuttaa.
- Musiikkitalon tärkein ominaisuus on lopulta akustiikka. Siksi akustiikalla on vaikutuksensa kaikkeen suunnitteluun. selvittää Kivistö.
- Kivipintaa on noin 9000 m2. Kiven valinnassa tärkeäksi kysymykseksi nousi kotimaisuus, joka saavutettiin yhteistyössä kivialan toimijoiden kanssa kehittämällä suunnitteluratkaisua siten, että taloudelliset edellytykset suomalaisen kiven valinnalle saavutettiin, hän jatkaa.
Marko Kivistö sanoo, että kustannusten huomioiminen kuuluu myös suunnittelijan ammattitaitoon. Ja neliöhinta ei ole laadun mitta.
- Korpilahden mustan lisäksi toinen valittu kivi on Kurun harmaa. Kivipintojen suunnittelussa on pyritty ratkaisuihin, jotka ovat tuotantoystävällisiä. Tämä on yksi keskeisiä laadun varmistamiskeinoja. Laadukkaat ratkaisut voidaan toteuttaa luontevasti, korostaa Marko Kivistö.
Kestävän kehityksen näkökulma
Stonecon Oy:n toimitusjohtaja Pekka Mesimäki on tyytyväinen, että myös suomalainen luonnonkivi saatiin tiukan kädenväännön jälkeen rakennusmateriaaliksi Helsingin Musiikkitaloon.
– Musiikkitalolla tulee olemaan vahva suomalainen identiteetti ja se täydentää valmistuttuaan keskeisenä osana alueen muuta laadukasta kivirakentamista, hän sanoo.
Pekka Mesimäki on ollut Helsingin Musiikkitalo -projektissa mukana kivitekniikan asiantuntijana ja yhtenä vastuuhenkilönä.
- Prosessi on ollut pitkä asiakirjojen laadinnasta urakoitsija –neuvotteluihin ja toisaalta taas suomalaisiin luonnonkiviin liittyviin rakenne- ja tekniikka - kysymysten selvittämiseen. Kokonaisuutena esteettisyys – näkökulmien ja laadunvalvonnan kriteerien täyttäminen sekä seuraamiset ovat olleet vaativia. Hyvää yhteistyötä on tehty koko ”kentän” kanssa, hän toteaa.
Pekka Mesimäki on erityisen tyytyväinen siitä, että suomalainen rakennusarkkitehtuuri saa sananmukaisesti kulmakivikseen suomalaista luonnonkiveä. Hänen mukaansa kotimaisen kiven valintaan liittyy myös paljon aineettomia arvoja, joita ei voi rahassa mitata.
- Olen vilpittömästi iloinen, että olemme hyvässä yhteishengessä löytäneet tavan toteuttaa kotimaisella kivellä tätä projektia. Tässä kohtaa haluan lausua erityiset kiitokseni LPR-arkkitehdit Oy:lle, koska he ovat suunnittelun näkökulmasta nähneet suomalaisen kiven merkityksen myös identiteetti -kysymyksenä. Tällä on myös suuri merkitys kotimaisen kiviteollisuuden kannalta ja kokonaisuudessaan päätös suomalaisen kiven käytöstä on ollut kaikkiaan ilmapiiriä positiivisesti rakentavaa, hän sanoo.
- Meidän on myös helpompi hoitaa kokonaisuutta Suomessa, sillä jo kokonaislogistiikan ja laadunvalvonnan kanssa etäisyyksillä ja tuotannon tuntemisella on suuri merkitys myös tiukkoja aikatauluja ajatellen. Louhinta, jalostus ja asennus ovat kaikki vaativia prosesseja. Korpilahden mustaa käytetään arviolta 5000 neliön verran ja Kurun harmaatakin arviolta 2500 neliötä. Kivityöprojektina tämä on huomattavan suuri ja vaativa, hän sanoo.
Tasalaattojen kiinnitysmassassa sementti
Pekka Mesimäki kertoo, että kivimateriaalin tasaista laatua seurataan tarkasti.
- Puhutaan kuitenkin luonnonmateriaalista. Haasteena on kivipinnan ulkonäön hallinta ja se, että tuotanto on mahdollisimman kustannustehokasta, jotta materiaali tulisi tehokkaasti kokonaisuudessaan käyttöön, hän huomauttaa.
Helsingin Musiikkitalon kivien kiinnityksessä käytetään saksalaista ja matalahydroksidista Trass –sementtiä.
- Tämä ei myöhemmin aiheuta tukoksia viemäreissä eikä myöskään kansantajuisesti sanottuja ”kalkkiraitoja”, jotka siis itse asiassa ovat sementin hydroksidien aiheuttamia ja vaikuttavat ikävästi rakennuksen ulkoasuun, Kaikissa asioissa korostuu laatu ja sen seuraaminen, sanoo Pekka Mesimäki.
- Helsingin Musiikkitalo tulee olemaan valmistuttuaan merkittävä osa Töölönlahden ympärille sijoittuvien eri kulttuurilaitosten jatkumoa. Suuri yleisö tulee huomaamaan, miten hienosti Helsingin Musiikkitalo nivoutuu Sanomatalon ja Kiasman läheisyyteen ja yhdistää Töölönlahtea nykyistä paremmin osaksi keskustaa. Pasaasimainen läpikulkumahdollisuus tulee lisäämään alueen näyttävyyttä ja ihmisvirtaa positiivisella tavalla, hän sanoo.
Pekka Mesimäki kertoo, että Helsingin Musiikkitalon ulkoasun lähtökohtana on luonteva sopeutuminen alueen muuhun arkkitehtuuriin.
- On hämmästyttävää miten paljon ja monipuolisia mahdollisuuksia sisätilat antavat ja vuorovaikutus tulee olemaan moni-ilmeistä, hän arvioi.
Mielikuvat muuttuvat
Pekka Mesimäki virittää myös alun yhteiskunnallisesta keskustelusta.
- Kiveä pidetään mielikuvallisesti liian usein kalliina. Johtuuko tämä kenties siitä, että arvokohteissa suomalainen kivi on useimmiten selkeä valinta? Lyhyelläkin tarkastelulla kivimateriaali ei ole kuitenkaan niin kallista ja täytyy muistaa, että kiven hintahaitari on laaja. Kivi säilyy sellaisenaan ja edustaa kestävän kehityksen materiaalia, jonka esimerkiksi Helsingin kaupunki on hienosti oivaltanut ja toteuttanut julkisissa kohteissaan. Helsinki on esimerkillisenä kaupunkina yksi kivirakentamisen pioneereja, josta voi olla kansallisesti ylpeä. Kiveä voi luonnehtia myös taiteelliseksi ja esteettiseksi materiaaliksi, sanoo Mesimäki.