Elinkaariosaamisesta kilpailuetu

Ramboll-konserni vie elinkaariosaamista aktiivisesti käytäntöön talonrakentamisessa sekä tieja väylä hankkeissa. Toimitusjohtaja Jaakko Heikkilä uskoo elinkaariosaamisen nousevan tulevaisuudessa vahvaksi kilpailueduksi. Heikkilä pitää luonnonkiven käyttöä jo sinällään kestävänä kehityksenä.

Suomalaisten insinööritoimistojen kärkikaartiin kuulunut Viatek on tänä päivänä osa pohjoismaista Ramboll-konsernia. Yritys toimii eri infrastruktuurirakentamisen suunnittelun toimialoilla ja tarjoaa myös talonrakentamisen rakennesuunnittelua ja kiinteistötiedon hallinnan järjestelmäsuunnittelua. Kestävän kehityksen periaatteet ovat vahvasti esillä yrityksessä. Toimitusjohtaja Heikkilä on mm. Tekesin kansallisen Infrateknologiaohjelman (2001-2005) johtoryhmän puheenjohtaja. Tämän ohjelman yksi keskeisistä tutkimusalueista on ollut elinkaaritekniikka. Menestyksekäs ohjelma on lisännyt alan panostuksia ja aloitteellisuutta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Toinen tärkeä hanke on ICT-tieto- ja viestintäohjelma, jonka tavoitteena on kehittää tietojärjestelmät sujuviksi.

Kun kaikki tarvittava tieto on helposti käytettävissä koko elinkaaren ajan, päästään eroon haitallisista tietokatkoksista projekteissa ja kestävän kehityksen periaatteet siirtyvät suunnittelusta käytäntöön, Heikkilä kuvailee.

Materiaaliteknologia avainasemassa

Elinkaariosaamisen perustoimenpiteitä ovat infraalan yhteinen nimikkeistö, yhteiset laatuvaatimukset, kustannushallintajärjestelmä, hankintamenetelmät, ympäristöluokitus sekä uusiomateriaaliteknologia. Ne luovat pohjaa uudelle kehittyneelle suunnittelu ja toteutusjärjestelmälle.

Talonrakennuspuolella olemme jo melko pitkällä päästökysymyksissä. Siellä pystymme tieteellisesti mittaamaan ympäristökuormitustekijöitä, Heikkilä sanoo. Asuinrakennuksille on pian tulossa energialuokitus, mikä nyt aiheuttaa ylimääräistä työtä, mutta tulevaisuudessa varmasti kiinnostaa ihmisiä, jotka haluavat asua ekologisesti.

Heikkilä arvioi, että kun laskentamallit ovat jo olemassa, pian vastaavat mittarit tulevat myös infran eli teiden, ratojen ja väylien puolelle. Kustannustehokkuuden lisäksi voidaan ruveta laskemaan elinkaarikustannuksia ja ottamaan huomioon myös ekotehokkuus.

Kun talonrakentamisen ongelmaalue kasvihuoneilmiön suhteen ovat energiankulutuksesta johtuvat hiilidioksiinipäästöt, infran iso kysymys on luonnonvarojen säästeliäs käyttäminen. Liikenteen päästöihin ei infran suunnittelulla ja toteutuksella voida valitettavasti paljon vaikuttaa, mutta materiaalien mahdollisimman tarkalla ja innovatiivisella käytöllä voidaan parantaa paljon ympäristörakentamisen ekotehokkuutta, Heikkilä kertoo. Liikenteen varsin merkittäviin CO2-päästöihin vaikutetaan parhaiten autojen mottoreiden ja polttoaineteknologian kehittämisellä.

Erilaisten massojen uusiokäyttö ja laaja kierrätys teollisuudessa on avain kestävään rakentamiseen. Tähän tähtää myös Rambollissa vuoden alussa aloitettu esiselvitysprojekti Ympäristöministeriön tilaaman UUMA infrarakentamisen uusi materiaaliteknologia kehitysohjelman valmistelemiseksi. Projekti valmistuu kesäkuun loppuun mennessä ja sen yhtenä tavoitteena on myös poistaa lainsäädännöllisiä esteitä esimerkiksi jätteiden hyötykäytöltä osoittamalla sen riskittömyys.

Uusiokäytöstä hyvää liiketoimintaa

Tutkimushankkeista syntyy elinkaariosaamisen filosofia, jonka taustalla on tavoite luonnonvarojen mahdollisimman tehokkaasta käytöstä, Heikkilä kertoo. Alan toimijoita sysää kehitykseen mukaan lisäksi tiukentuva lainsäädäntö, joka on lähtöisin EU:sta, YK:sta ja jopa Maailmanpankin suunnalta. Toisaalta onnistuessaan tuotekehitysprojektit luovat uutta kilpailuetua yrityksille ja motivoivat myös liiketaloudellisesti kiristyvässä kilpailutilanteessa.

Oleellista on osata viestiä ekologisten tuotteiden ja palvelujen merkityksestä ja niistä saatavasta lisäarvosta, Heikkilä tiivistää. Rambollin emoyhtiö on kehittänyt materiaalien kierrätyksen ja jätteiden ympärille maailmanluokan tuotteen, jonka nimi on "From waste to energy". Kyseessä on oikeastaan jätteenpolttojärjestelmä, jota on menestyksekkäästi käytetty monissa maissa.

Yhtiön filosofian mukaisesti Ramboll Finland voisi kutsua omaa tuotekehitystään nimellä "From waste to product", Heikkilä kuvailee. Yritys on tutkinut tähän mennessä Luopioisten geo- ja ympäristölaboratoriossa lähes 200 erilaista jätettä ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tutkimus on ensimmäinen askel materiaalien moninkertaiseen käyttämiseen. Vielä pitää lisäksi osoittaa niiden hyödyllisyys. Huonojen maamassojen, vanhojen tiepohjien ja teollisuuden jätteiden hyötykäytön kehittämisessä riittää haastetta.

Ympäristöä säästävästä ja sen tilaa parantavasta rakentamisen teknologiasta ja osaamisesta voidaan kuitenkin kehittää suomalaisen rakennusalan vahvuus ja kansainvälinen kilpailutekijä, Heikkilä näkee.

Teollisuus on jo kiinnostunut ratkaisemaan jäteongelmansa, mutta heikkoutena on vielä kierrätetyn materiaalin kysynnän puute. Julkisen hallinnon pitäisi lähteä omaksumaan uusi toimintamalli kaikissa hankkeissa, hän jatkaa. Tästä hyvänä esimerkkinä on käytöstä poistettujen renkaiden täysimääräinen hyötykäyttö. Suuri osa renkaista käytetään maarakentamisessa.

Sivutuotteet hyötykäyttöön

Maanrakentamisessa voidaan jo nyt hyödyntää tehokkaasti jäte- ja sivutuotteita mm. stabiloinnissa. Maamassojen lujittaminen on kestävän kehityksen myötä muuttunut jo insinööritieteistä melkein kemiaksi, mutta lopputuloksena esimerkiksi bentoniitin tuontia on voitu selvästi vähentää, kun jäte tai sivutuotemateriaaleja käytetään paikallisesti tiivistemateriaalina, Heikkilä sanoo.

Käytännössä uusia käyttömahdollisuuksia on tutkittu mm. useissa koetiehankkeissa. Paperiteollisuuden siistausjätteistä muodostuvalla kuitupitoisella "savella" voidaan tiivistää tien pintaa pölyämättömäksi ja lujittaa rakennetta syvemmältä vähemmän roudalle alttiiksi.

Uusiomateriaalien tuotteistaminen ja luonnonkiviainesten säästäminen ovat UUMA:n tavoitteita.

UUMA-projektissa tutkitaan myös pilaantuneiden maiden jalostamista uusiokäyttöön. Soraharjujen käytön sijaan esimerkiksi luonnonkiviteollisuuden sivukiveä voidaan kehittää kustannus- ja ekotehokkaaksi maanrakennustuotteeksi.

Niin sivukiven kuin muidenkin massojen uusiokäytössä haasteena on kehittää toimiva materiaalipankki, logistiikka ja tiedonvälitysjärjestelmä, jotta kysyntä kohtaa tarjonnan ja urakoitsija tietää mistä oikeaa materiaalia saa, Heikkilä sanoo.

Luonnonkiven käyttö on kestävää rakentamista

Heikkilä kehuu luonnonkiven käyttöä jo sinällään kestäväksi kehitykseksi. Massojen kierrätyksessä sivukivellä on selvä kilpailuetu puhtautensa ja yksiaineisuutensa vuoksi. Sivukivi on myös erinomaisen hyvä materiaali käytettäväksi maanrakennuksessa.

Ympäristö ja talonrakennuksessa kivi on hieno materiaali, Heikkilä kehaisee. Ramboll oli suunnittelemassa esimerkiksi Tapiolan kävelykeskustaalueen korjausrakentamista, missä vanhaa betonilaattarakennetta korvattiin luonnonkivellä.

Tällaisilla arvopaikoilla luonnonkiven käyttö on erityisen kestävää rakentamista.

TEKSTI: PASI AALTONEN
KUVA:TIMO PORTHAN