Suomalaiset rakennuskivet

finstone.fi | pikalinkit

Sivukartta

Suomalainen kivi -lehti

Uusin lehti
Arkisto
Verkkoartikkelit
Kodin ja pihan kivet julkaisu

muu sisältö

Mediakortti
Tilaus

päivitetty: 22.06.2011 20:53

 

SUOMALAINEN KIVI -lehden numero 1/2011 pääkirjoitus

kivilehti 2011/1
Suomalainen kivi 1/2011

Sisältö

Pekka Jauhiainen, Kiviteollisuusliitto ryVuoropuhelua tarvitaan

Kiviteollisuusliitto toteutti maaliskuussa Suomen yhteisosaston Kiinassa, Xiamenin kansainvälisillä kivialan messuilla. Mukana yhteisosastolla oli kahdeksan Kiinaan luonnonkiveä vievää yritystä. Tämän lisäksi liitto organisoi Xiamenin alueelle ja Hong Kongiin suuntautuneen parinkymmenen henkilön markkinatutkimusmatkan Kiinan markkinoista kiinnostuneille. Suomalaisia oli Xiamenissa siis melkoinen joukko.

Xiamen on kiinalaisittain pieni kaupunki; vain 2,5 miljoonaa asukasta. Kaupungista on kuitenkin muodostunut Kiinan kivikeskus ja kaupungin satama on paitsi maan kolmanneksi suurin satama, niin suurin kivisatama. Kiviteollisuus antaa vahvan lei-man koko Xiamenin alueelle, mutta ennen kaikkea Suitoun 300 000 hengen kaupungille, jota voisi luonnehtia maailman kivipääkaupungiksi. Kaupunki elää kivestä ja sen jalostuksesta. Kiveä tuodaan kaupunkiin kaikkialta maailmasta; paljon myös Suomesta. Oli hyvin valaisevaa ja jopa hämmentävää katsella kaupunkia, jossa on kiviyritys toisensa jälkeen; yrityksiä lienee tuhansia. Kukaan ei oikein tuntunut tietävän tarkkaa lukua.

Nyt yhdennentoista kerran järjestetyt messut ovat paisuneet vuosi vuodelta ja ovat kivimessuiksi valtavat. Kiinalaisten yritysten lisäksi lukuisat kivimateriaaleja myyvät maat kokoavat messuille näyttäviä yhteisosastoja. Messut siis yhdistävät ostajat ja myyjät ympäri maailman. Suomalaisille yrityksille messuilla läsnäolo on muodostunut välttämättömäksi eikä mikään ihme, kun katsoi yritysten näyttelyosastoilla käyvää vilskettä. Kiinasta onkin muodostunut suomalaisen graniitin tärkein vientikohde.

Vienti on tärkeä osa suomalaista luonnonkiviteollisuutta, mutta vain osa siitä. Useimmat kivialan yritykset elävät kotimaisen kivikysynnän varassa. Onneksi meillä on Suomessa erittäin runsaat kivivarat ja korkeatasoista kiven jalostusosaamista. Meidän pitäisi kuitenkin parantaa luonnonkiveen liittyvää koulutusta, erityisesti suunnittelijakoulutusta.

Maamme eturivin arkkitehdit ovat kaivanneet kiviopetusta arkkitehtikoulutukseen, ja sitä pitäisi siis ehdottomasti lisätä. Teollisuus on kyllä valmis antamaan oman asiantuntemuksensa oppilaitoksille. Meidän pitäisi nyt käynnistää vuoropuhelu yritysten ja oppilaitosten välillä kivialan suunnittelijakoulutuksen lisäämiseksi.

Tarvitsemme luovia kivimateriaalit ja kivirakenteet tuntevia suunnittelijoita haastamaan kivialan yritysten kivenjalostus- ja kivirakennustaidot.

PEKKA JAUHIAINEN