SUOMALAINEN KIVI -lehti – numero 3/2009

Viime lokakuussa valmistui Helsingin Kruununhaassa olevan Liisanpuiston kiveystyö. Luonnonkivi on arvokkaan tuntuinen, kestävä ja sopii Liisanpuistoon, missä on paljon vihreää.

Keski-Euroopasta vaikutteita saanut asemakaava ohjasi vahvasti Levin torin rakennusten ulkoisen hahmon suunnittelua. Hankkeen yhtenä tärkeimpänä lähtöarvona oli materiaalien aitous. Kiviverhoukset päätettiin toteuttaa suomalaisista luonnonkivistä.

Hyvä esimerkki luonnonkiven uudesta käytöstä kaupunkirakentamisessa on Espoon kaupungin ja ratahallinnon tilaama pinta Espoonportissa. Alikulkutunnelin seinä verhoiltiin Nilsiän kvartsiitilla.

Vapauden aukio Tallinnassa on upeaa kivityötä. Kaupungin paraatipaikalle on todella haluttu panostaa. Luonnonkivet on tuotu Suo - mesta. Vapauden aukio on tärkeä osa Viron ja Tallinnan historiaa ja sen uudistamisella oli keskeinen rooli Tallinnan kulttuuripääkaupunkihankkeessa.

Kivikoreja on alettu suosia moottoriteiden maisemoinneissa. Tutuiksi ne ovat tulleet E-18 moottoritiehankeen myötä, mutta toki muuallakin niitä näkee.

Miten suomalaisen luonnonkiven käyttö voidaan ottaa huomioon julkisessa tarjouskilpailussa. Alan asiantuntija, Lapin yliopiston professori Pertti Virtanen kirjoittaa aiheesta.

Yleinen mielikuva lienee, että luonnonkiven käyttöä on vaikea lisätä julkisessa rakentamisessa kustannusten takia. Luulo ei ole tiedon väärti tässäkään asiassa, huomauttaa Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston päällikkö Lauri Jääskeläinen.

Kiveen kirjoitettu – sarjassa käsitellään permikautisen sedimenttikiven käyttöä Brasiliassa jalkakäytävillä, muureissa ja penkeissä.

Kaikkien tunteman mausteen, sinapin, valmistuksessa luonnonkivellä on vahva rooli.