Suomalaiset rakennuskivet

finstone.fi | pikalinkit

Sivukartta

Suomalainen kivi -lehti

Uusin lehti
Arkisto
Verkkoartikkelit
Kodin ja pihan kivet julkaisu

muu sisältö

Mediakortti
Tilaus

päivitetty: 19.11.2010 8:19

 

SUOMALAINEN KIVI -lehden numero 1/2009 | Pääkirjoitus

kivilehti 2009/1
Suomalainen kivi 1/2009

Sisältö

Pekka Jauhiainen, Kiviteollisuusliitto ryNyt kannattaa remontoida ja kohentaa pihaa

Kevään kynnyksellä ja valon lisääntyessä itse kunkin mieli alkaa askaroida kodin tai pihan kunnostustarpeissa. Keittiö tai kylpyhuone kaipaisi kohennusta ja pihan olisi voinut kivetä jo vuosia sitten. Nyt jos koskaan on oikea aika tarttua tuumasta toimeen. Vuoden alusta laajentunut kotitalousvähennys kannattaa ehdottomasti hyödyntää.

Viime vuoden lopulla luonnonkivisten keittiötasojen kysyntä hiipui, mutta on osin virinnyt alkuvuodesta. Syynä on uuden vähennyksen odottaminen ja remonttien aloituksen siirtäminen kuluvan vuoden puolelle. Nyt on todella oikea aika investoida omaan kotiin ja kodin pihapiiriin. Ammattitaitoisia remonttimiehiä on saatavilla ja materiaalien hinnat ovat kohtuulliset.

Graniittiset keittiötasot ja pinnoitteet luovat arvokkaan vaikutelman, kestävät ajan hammasta ja nostavat asunnon arvoa. Vuolukivellä saa lämpimän ja hiljaisen lattian eikä marmori kylpyhuoneen seinässä ole tänä päivänä mikään harvinaisuus.

Kanadalaisten ja yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan oman pihan maisemointi on erittäin kannattavaa. Rakennettu terassi saattaa nostaa kiinteistön arvoa jopa 12,4 prosenttia ja pelkät reunakivet 4,4 prosenttia. Leikattu pensasaita tai kivimuuri lisää kiinteistön arvoa 4 prosenttia. Tulokset perustuvat 760 pientalon myyntiin Quebecissä (Des Rosiers, 2002).

Kaiken kaikkiaan tutkimukset viittaavat siihen, että maisemointi lisää niin kotien kuin työpaikkojenkin kiinteistöjen arvoa. Myös kiinteistönvälittäjät ovat tiedostaneet tämän, ja onkin väitetty, että panostamalla 5 prosenttia kodin arvosta helppohoitoiseen pihaan, kiinteistön jälleenmyyntiarvo lisääntyy 15 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että pihaan panostettu arvo saadaan takaisin 150 prosenttisesti (Taylor, 2003).

Italiassa ja Ranskassa valtio tukee puulämmitteisen tulisijan hankintaa 50 prosentilla hankintahinnasta. Näin edistetään ilmastonmuutoksen torjuntaa ja bioenergian käyttöä. Suomessakin samankaltainen tukimuoto edistäisi vähäpäästöisten tulisijojen yleistymistä ja piristäisi rakennustoimintaa.

Kotitalousvähennys kohdentuu vain työkustannuksiin ja on toki avuksi erityisesti paikalla muurattavien tulisijojen hankinnassa. Teollisesti valmistetuissa tulisijoissa työkustannusten osuus kokonaishinnasta on enintään viidennes. Vähennystä voitaisiinkin laajentaa niin, että se tukisi parhaimpaan teknologiaan perustuvien teollisten tulisijojen hankintaa.

PEKKA JAUHIAINEN