SUOMALAINEN KIVI -lehden numero 4/2008 | Pääkirjoitus

Muukin kuin hinta ratkaisee

Luonnonkiveä on viime vuosina käytetty enenevästi keittiötasoissa, tulisijoissa, lattioiden pinnoitteena ja varsinkin ympäristörakentamisessa. Tänä vuonna tehdyt tutkimukset antavat uskoa siihen, että pidemmän päälle luonnonkiven suosio jatkuu niin julkisissa ympäristörakentamisen kohteissa kuin pientalojen pihoilla.

Kesän jälkeen voimistunut taloudellinen kurimus alkaa kuitenkin rasittaa suomalaisia kiviyrityksiä. Kiviteollisuusliiton tuore suhdannebarometri ennustaa ensi vuodesta alan yrityksille kuluvaa vuotta vaikeampaa. Yritysten liikevaihdot ja henkilömäärät supistuvat. Kysynnän hiipuminen uhkaa lähes kaikkia tuoteryhmiä; ympäristökivituotteiden kysynnän odotetaan hieman kasvavan myös ensi vuonna. Vientimarkkinoilla vallitsee epävarmuus tulevasta. Viennin mahdollista taantumaa voidaan paikata lisäämällä suomalaisen kiven käyttöä kotimarkkinoilla. Tämä taas riippuu vain meistä itsestämme; siis suomalaisista.

Lähivuosien kivirakentamisen kärkihankkeita on Helsingin musiikkitalo, johon arkkitehtitoimisto on piirtänyt runsaasti luonnonkivipintoja niin sisälle kuin ulkotiloihin. Toinen merkittävä hanke on Helsingin Keskuskadun saneeraus, jonka suunnitelmassa on myös päädytty pääosin suomalaisiin kivimateriaaleihin. Kotimaisten kivivaihtoehtojen valinta on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa myönteistä ja perusteltua. Toivottavasti viime metreillä materiaalivalinta ei kallistu halvalla ja kenties puutteellisissa työoloissa tehtyihin ulkomaisiin kivituotteisiin. Näin on käynyt liiankin usein ainoan valintakriteerin ollessa mahdollisimman alhainen hankintahinta.

Julkisin varoin toteutettavissa hankkeissa pitäisi huomioida myös yhteiskuntavastuu; nyt jos koskaan on rakennettava suomalaisista materiaaleista. Näin tuetaan kotimaista työllisyyttä. Luonnonkivihankkeissa taloudellisten seikkojen ei kuitenkaan pidä olla ainoita valintaperusteita. On valittava oikea kivi oikeaan paikkaan. Ulkotiloissa kiven on kestettävä pakkasta ja suolaa. Tämä varmistetaan kiven testauksella. Suomalaiset kivet ovat testattuja. Valittua kiveä on saatava tarvittaessa kymmenienkin vuosien päästä. Kiven tarkka louhintapaikka on tiedettävä; tätä edellyttävät myös eurooppalaiset standardit. Suomalaisten kivien louhintapaikat tunnetaan. Sisätiloissa kiven värin on pysyttävä. Suomalaisten kivien värit kestävät eikä kiviä ole keinotekoisesti värjätty.

Luonnonkiveen liittyy vahva kulttuurilataus. Musiikkitalon kotisivuilla todetaan Töölönlahdelle rakennettavan Musiikkitalon olevan kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä musiikkikeskus, joka toiminnallaan lisää musiikin merkitystä yhteiskunnassa sekä vahvistaa suomalaista huippuosaamista ja identiteettiä. Rakennuttajavastuussa olevan Senaattikiinteistöjen sivuilla kerrotaan yhtiön arvokiinteistöstrategian perustana olevan kunnioituksen suomalaista historiaa ja kulttuuriperintöä kohtaan. Kyse ei ole vain kiinteistöistä vaan suomalaisesta kansallisomaisuudesta ja kivi kiveltä rakentuneesta kulttuurihistoriasta. Tänä päivänä luodaan huomisen historiaa. Helsingin Musiikkitalo on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä rakennus, jonka rakennusmateriaaleillaan pitäisi viestiä suomalaisuudesta. Musiikkitaloon pitäisi valita parasta suomalaista kiveä; Suomessa jalostettuna. Kuvanveistäjä Harry Kivijärven sanoin: kymmenen vuoden päästä kukaan ei enää kysy mitä se maksoi vaan mistä ja kuka sen teki!

PEKKA JAUHIAINEN