Turun viime vuonna valmistunut uusi pääkirjasto sijaitsee Aurajoen historiallisissa rantakortteleissa. Kolmiomaisen kirjastokorttelin rakennukset ovat peräisin neljältä eri vuosisadalta, mikä Suomen oloissa on äärimmäisen harvinainen tilanne. Rakennuksen suunnitelleet arkkitehdit halusivat käyttää luonnonkiveä korostamaan pääkirjaston roolia julkisena rakennuksena. Pääsuunnittelijana toimineen arkkitehti Asmo Jaaksin mukaan kiveä pyrittiin käyttämään mahdollisimman suurina kappaleina.
Portugalilainen marmori on korvannut italialaisen Carraran marmorin Alvar Aallon suunnitteleman StoraEnso Oyj:n pääkonttorin julkisivussa Helsingin Katajanokalla. Pahasti vaurioituneiden marmorilaattojen tilalle valittiin siis marmori. Rakennuksen suojelu ja kaavan laadinta ovat pahasti kesken; poikkeusluvan saaminen graniitille osoittautui mahdottomaksi.
Karjaan marmoritalon julkisivu on säilynyt kunnossa erikoisen rakennusteknisen ratkaisun ansiosta.
Kasarmitorin marmoripalatsin julkisivu on kestänyt 100 vuotta vaurioitumatta. Syynä on se, että julkisivun marmorilohkareet ovat massiivisia.
Finlandia-talon julkisivujen marmorilaatat ovat alkaneet silminnähden käpristyä, vaikka rakennuksen väri on edelleen valkoisen kaunis. Näillä näkymin marmorilaatat saavat toistaiseksi käpristyä rauhassa.
Kaarinan lähelle Kuusiston saareen nousee todellinen kivitalo, 100 neliömetrin kallioasumus. Rakennuttajan mukaan rakennustyypin lupaavimmat markkinat ovat ulkomailla; hanke onkin pilottikohde.
Kiviyritykset investoivat uuteen teknologiaan.
Kivitaitajat menestyivät Taitaja 2008 SM-kilpailussa.
Lastenlinnan piha peruskorjattiin lahjoitusvaroin.