Luonnonkiven käyttö kaupunkien
ja kuntien ympäristörakentamisessa
kasvaa ripeästi. Tässä
numerossa kerrotaan kiinnostavista
kohteista eri puolella Suomea. Vuosaaren
Aurinkolahdessa Uutelan kanava on
malliesimerkki näyttävästä luonnonkiven
käytöstä. Kohteessa Helsingin kaupunki
on tavoitellut korkealaatuista ympäristöä
ja hyvin toimivaa julkista ulkotilaa.
Kanavan länsirannalle ja pohjukkaan
on noussut kerrostaloja.
Aurinkolahden kerrostalot
taas ovat esimerkki luonnonkivestä
asuintalojen piha-
alueilla.
Perinteikäs Diana-puisto
Helsingin Erottajalla on
uusittu. Musta gabro on valtamateriaali.
Helsingin kaupungin edistyksellisestä
ympäristösuunnittelusta
ja katuarkkitehtuurista
kertoo skeitti-puisto, skeittaajille
suunniteltu pyhättö, jossa graniitti
luo urbaania tunnelmaa.
Joensuun kävelykatukeskustassa
luonnonkivi ja betonipinta
toimivat hyvin yhdessä.
Luonnonkivet lisäävät katurakenteiden
kulutuskestävyyttä ja toimivat visuaalisena
elementtinä.
Rauman vanha kaupunki on
yksi Suomen suurimmista
ympäristökiven käyttäjistä.
Vuonna 2001 sen katuja alettiin päällystää
harmaalla ja punaisella graniitilla.
Tavoitteena on miljöön arvokkuutta korostava
tyylikäs ja kestävä pinta.
Kaasukellon aukio ja Purserin
puisto ovat suosittuja levähdys-
ja viivähdyspaikkoja
Turussa. Alue on saanut uuden graniittisen
ilmeen.
Suomen näyttävimpiä ympäristökivikohteita
on vuonna
2006 Espoon Karakallioon
valmistunut Mormonien temppeli. Tilaaja
halusi laatua ja kestävyyttä, ja me ehdotimme
suomalaista graniittia, sanoo
temppelin piha- ja ulkoalueiden pääsuunnittelija
maisema-arkkitehti Eeva
Eitsi.
Liuskekivi on perinteikäs
materiaali pihoilla ja ympäristössä.
Kiven valinta Kotkan kävelykatualueen
päällystemateriaaliksi
oli luontevaa, koska
kaikki muukin ympärillä oleva on kiveä,
kertoo Kotkan kaupungin rakennuspäällikkö
Risto Lehtonen.
Maisema-arkkitehtuurin professori
Jyrki Sinkkilän mielestä
luonnonkiveä tulisi
käyttää arvokkaasti. Näin ei hänen mielestään
aina tehdä.
Stonviron-projekti tuo sivukiveä
ympäristörakentamiseen.