SUOMALAINEN KIVI -lehden numero 3/2004 | Pääkirjoitus

LUONNONKIVEÄ PARAATIPAIKOILLE

Kivialan eurooppalaisen kattojärjestön Eurorocin kokous pidettiin elokuussa ensimmäistä kertaa Suomessa, Suomen Kivikeskuksessa Juukassa. Kokouksessa varmistui, että järjestön uusi puheenjohtaja on seuraavawt kaksi vuotta teollisuusneuvos Reijo Vauhkonen. Suomen puheenjohtajuuskausi antaa suomalaiselle kiviteollisuudelle oivan mahdollisuuden vaikuttaa eurooppalaisen kiviteollisuuden kehitykseen ja samalla tehdä suomalaista kiviosaamista tunnetuksi.

Eurooppalaiset kiviteollisuusyritykset maasta riippumatta painivat samojen ongelmien ja haasteiden kanssa. Päällimmäisenä on huoli kiviteollisuuden kilpailukyvystä halvan tuotannon maiden rynnistäessä eurooppalaisille markkinoille. Suomen puheenjohtajuuskauden keskeinen tavoite onkin eurooppalaisten ja varsinkin suomalaisten yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen. Tällöin avainasemassa ovat jatkuva kivituotteiden, rakennusteknisten menetelmien ja valmistusteknologian tutkimus- ja kehitystoiminta sekä kivien testaus uusien eurooppalaisten standardien mukaisesti, alan sisäinen koulutus sekä asiakkaiden kuten suunnittelijoiden koulutus, ympäristökysymykset ja siihen läheisesti liittyvä oman raaka-aineen saatavuuden turvaaminen sekä yleensä luonnonkiven ja kivite-ollisuuden imagon ja tunnettuuden nostaminen.

Suomi on johtavia graniitin tuottajia maailmassa ja vuolukiviteollisuudessa markkinajohtaja. Meille omat raaka-ainevarat ja niiden hyödyntämismahdollisuudet ovat tärkeämpiä kuin monille kivivaroiltaan köyhemmille maille. Tämän vuoksi erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, ettemme lainsäädäntötoimin esimerkiksi louhintalupaehtoja kiristämällä näivetä omaa teollisuuttamme.

Minulla oli tilaisuus opastaa Eurorocin kokouksen päätteeksi kivialan järjestöjen ja yritysten johtoa Helsingissä. Suomalainen kiviarkkitehtuuri tuntui vieraita kiinnostavan ja varsinkin vanhimmat jo kansallisomaisuudeksi muodostuneet kivirakennukset herättivät ihastusta ja niistä voikin olla aidosti ylpeä. Tänä päivänä luodaan huomisen "kansallisarkkitehtuuria". Onkin ollut ilahduttavaa, että monissa uusissa rakennuskohteissa kuten Eduskunnan lisärakennuksessa ovat suomalaiset luonnonkivet ja puu näyttävästi esillä. Samoin rakenteilla olevassa Kampin keskuksessa on suomalainen kivi pitänyt hyvin pintansa vaikka tuontikivikin on saanut osuutensa. Ainakin verovaroin tapahtuvassa rakentamisessa ohjenuorana saisi olla suomalaisen osaamisen ja suomalaisten materiaalien käyttö; kuka tänne ulkolaisia kiviä tulee katsomaan. Suomesta haetaan suomalaisuutta.

Pekka Jauhiainen