Kivi tekee paluuta myös arkirakentamiseen

Luonnonkivi on tekemässä paluuta myös arkisempaan rakentamiseen. Yksi käyttökohde ovat sokkelit ja pilarit, tulevaisuudessa ehkä myös kantavat seinät. Materiaalia rakennuskiviin saataisiin hyvinkin kustannustehokkaasti valmiiksi louhitusta sivukivestä.
Viime vuosina myös yksityiset rakentajat ovat Jarmo Hiltusen mukaan alkaneet käyttää projekteissaan luonnonkiveä entistä enemmän.

Kiven käyttö rakentamisessa on rajoittunut Suomessa pitkälti kohteisiin, joihin kohdistuu erityisiä teknisiä tai esteettisiä vaatimuksia. Tulevaisuudessa kivi voi kuitenkin löytää tiensä myös selvästi arkisempaan rakentamiseen sekä julkisissa että yksityisissä hankkeissa. Näin toteaa Loimaan kiven markkinointijohtaja Jarmo Hiltunen.

Tähän mennessä rakennuskivien kysyntä on painottunut Loimaan kivessäkin selkeästi julkiseen rakentamiseen. Tyypillisiä käyttökohteita ovat olleet julkisten tilojen sisäpinnat, julkisivut, lattiat, ulko- ja sisäportaat, toripäällysteet, kiveykset ym.

Viime vuosina kuitenkin myös yksityiset rakentajat ovat Hiltusen mukaan alkaneet käyttää projekteissaan luonnonkiveä entistä enemmän. Taustalla on rakentamisen yleinen vilkkaus ja laatuun panostaminen.

Määrällisten muutosten ohella myös tapa käyttää kiveä on Hiltusen havaintojen mukaan saamassa uutta ilmettä.

Vuosikymmeniä kestäneen “betonikauden” myötä kivi on opittu näkemään lähinnä pinnoitteena betonin ja harkkojen toimiessa kantavina materiaaleina. Nyt luonnonkivi on tekemässä paluuta myös kantavana materiaalina.

Asia on hyvinkin ajankohtainen Loimaan kivelle, joka on mukana Perttelin Kruusilaan pystytettävän kohteen rakentamisessa. Vehasen Saha rakentaa paikalle tämän päivän laadukasta hirsirakentamista esittelevän kohteen, jossa talon runko lepää luonnonkivisokkelilla. Kivi ei siis toimi pelkästään verhoiluna; betonianturan päälle luonnonkivistä ladottu sokkelimuuri todellakin kantaa rakennuksen painon.

Hintaero ei ole ratkaiseva

– Sokkelimuurin kivet ovat 30 x 30 cm Kurun harmaata graniittia.

– Kivien ylä- ja alapinnat on sahattu tasaisiksi niin, että sokkeli on helppo koota ja linja pysyy vaakasuorana. Ulkopinnat on tehty ulkonäkösyistä lohkomalla.

Monissa tapauksissa betoni- ja harkkosokkelien esteettistä ilmettä on kohennettu luonnonkiviverhoilulla. Hiltusen mukaan koko sokkelimuurin rakentaminen yksinkertaisesti kantavista luonnonkivistä ei tule juurikaan kalliimmaksi.

– Kiveä tarvitaan tietysti enemmän mutta itse raaka- aineen hinta on varsin pieni osa kustannuksista.

– Hintaeroa tasoittaa, että aidossa kivisokkelissa ei tarvita verhoilukiven takana olevia harkko- tai betonirakenteita eikä verhoilun vaativaa asennustyötä.

Perustukset vanhaan malliin

Luonnonkivestä tehdyillä sokkeli- tai pilariperustuksilla on Hiltusen mielestä paljon hyviä ominaisuuksia nykyään vallitsevaan betonivetoiseen perustusrakentamiseen verrattuna. Yksi olennainen tekijä on tietysti jo talon ilme ja tunnelma, mihin perustuskin vaikuttaa tuntuvasti. Hiltunen alleviivaa kuitenkin vahvasti myös kiven teknisiä ansioita.

Ehkä keskeisin näistä on se, että luonnonkivi ei, betonista poiketen, kuljeta sisällään vettä. Monella rakentajalla on karvaita kokemuksia pienistä vuodoista, joista pikku hiljaa tihkuva vesi pääsee imeytymään betoniin. Ajan myötä betonin sisälle kertynyt vesi on kulkeutunut pitkien matkojen päähän ja päässyt jossain yllättävässä paikassa nousemaan kiinni esimerkiksi puuhun tai eristeisiin.

Hiltusen mielestä etenkin perinteisissä puutaloissa perustukset olisi usein hyvinkin järkevää tehdä vanhanajan malliin. Eli talo kunnolla irti maasta kiven päälle.

– Nykyinen teknologia tarjoaisi paljon mahdollisuuksia erilaisten luonnonkiveen pohjautuvien perustusratkaisujen kehittelyyn.

Kantavia kiviseiniä

Hiltunen muistuttaa, ettei ole mikään rakennusmestari mutta kertoo silti pohtineensa usein kivien käyttämistä myös kantavina seininä. Luonnonkivi toimisi tällöin samaan tapaan kuin entisajan kivinavetoissa, kantava seinä rakennettiin näissä yksinkertaisesti massiivisia graniittijärkäleitä päällekkäin latomalla.

Vielä nyt kantavat luonnonkiviseinät ovat suomalaisissa taloissa hyvin harvinaisia. Tulevaisuudessa voi olla toisin.

– Asuinrakennusten kantaviin kiviseiniin liittyy tietysti monenlaisia teknisiä haasteita. Kaikki nämä ovat kuitenkin kysymyksiä, joihin rakentamisen ammattilaiset voisivat epäilemättä löytää hyvinkin toimivia vastauksia.

Kivilattiat tulossa

Perustusten ja muiden rakenteiden ohella Hiltunen uskoo kivilattioiden tuloon suomalaisiin koteihin.

Perusoivallus kiven käytön mahdollisuudesta on hänen mukaansa avautunut suomalaisille kivisten keittiötasojen myötä. Ehdoton kakkoskohde ovat olleet tulisijat eli vuolukivitakat ja luonnonkivellä verhoillut takkasydämet.

Seuraavana askeleena Hiltunen näkee kivilattioiden tulon myös “tavalliseen” rakentamiseen. Hän kertoo olevansa todella hämmästynyt siitä, kuinka pitkään keraamiset laatat ja klinkkerit ovat pitäneet pintansa luonnonkiveä vastaan.

– Taustalla on selvästikin mielikuva kiven ylivoimaisesta kalleudesta laattoihin verrattuna.

– Tosiasiassa hankintahinnaltaan edullisimmat luonnonkivipinnat eivät ole yhtään laattoja kalliimpi ratkaisu.

Rakennuskiveä sivukivestä

Kiven käyttöä “teknisemmissä” tehtävissä ohjaa tietysti pitkälti hinta. Arkirakentamiselle tärkeää rakennuskiven hankintahintaa on Hiltusen mukaan laskemassa ainakin kaksi merkittävää tekijää.

Toinen näistä on työstötekniikan kehitys. Yksi esimerkki tästä on Loimaan kivessä käyttöön otettava uusi kuulapuhallusteknologia, joka parantaa yhdessä uuden sahaustekniikan kanssa tuntuvasti kivien mittatarkkuutta ja poistaa yhden loppumuotoiluun liittyvän varsin kalliin työvaiheen kokonaan.

Mittatarkkuus on hintaakin ajatellen tärkeää, koska tämän myötä varsin kallis asennustyö pelkistyy yksinkertaiseksi latomiseksi. Asennuksen voi tällöin tehdä tavallinen rakennusliike tai joissain tapauksissa ehkä Ok-rakentaja/remontoija itse, millä on tuntuva vaikutus ratkaisun kustannuksiin.

– Julkisissa kohteissa ladontaa voidaan tehdä erittäin kustannustehokkaasti vaikka koneella.

Toinen erittäin merkittävä, hintaa alentava tekijä on Hiltusen mukaan kivien kierrätys sekä rakennuskivien tuottaminen sivukivestä.

Mitä suurempi erilaisten kivituotteiden valmistusvolyymi on, sitä enemmän alan yritysten pihoille kertyy myös ensisijaiseen käyttöön soveltumatonta sivukiveä.

Tämä olisi monessa tapauksessa erinomaista materiaalia rakennuskiveksi.

– Kivestä valmistettu “ensimmäinen” tuote on jo maksanut materiaalin louhintahinnan, mikä helpottaa tuntuvasti rakennuskiven hintapaineita.

– Jos vielä työstöteknologia on kustannustehokasta ja asennus yksinkertaista, kivellä on kohta kaikki mahdollisuudet haastaa betoni ja harkko hyvin monissa rakennuskohteissa.

TEKSTI JA KUVAT: HEIKKI JAAKKOLA